Vaikuttavia teoksia

1. Vallanpitäjiä vastustamassa

André Brink
Katson pimeään (1976) on apartheidia kuvaava romaani, joka kiellettiin Etelä-Afrikassa.

J. M. Coezee
Michael K:n elämä (1984) kuvaa Etelä-Afrikan rotuerottelua.

Tadeusz Konwicki
Pieni ilmestyskirja (1978) on kuvaus diktatuurimaan kansalaisen arjesta. Teos kiellettiin monissa sosialistimaissa.

George Orwell
Eläinten vallankumous (1944) on diktatuurin allegoria, joka ilmestyi ennen toista maailmansotaa. Se oli kielletty monissa maissa.

Vuonna 1984 (1945-1949) on yksi 1900-luvun merkittävimmistä tulevaisuusfiktioista, jossa "Isoveli valvoo".

John Steinbeck
Vihan hedelmät (1939) on yhteiskuntaluokkien erojen kuvaus, joka kiellettiin useissa USA:n osavaltioissa.

Richard Wright
Musta poika (1945) kertoo rotusorrosta sorretun näkökulmasta. Se kielettiin useissa USA:n osavaltioissa.

2. Moraalia ravistelemassa

Pirjo Hassinen
Joel (1991) kuvaa miestä seksiobjektina ja naisten eroottisia mielikuvia.

Eeva Kilpi
Tamara (1972) kuvaa naisen eroottisia ajatuksia tavalla, jota pidettiin romaanin ilmestyessä skandaalina.

D. H. Lawrence
Lady Chatterleyn rakastaja -romaanissa (1928) eri yhteiskuntaluokkien edustajia yhdistää seksi. Teoksen julkaiseminen sallittiin Englannissa vasta vuonna 1960.

Henry Miller
Kravun kääntöpiiri (1934) kuvaa miesnäkökulmasta yritystä vapautua vallitsevasta moraalista.

Agnar Mykle
Laulu punaisesta rubiinista (1956) on eroottisen kirjallisuuden klassikko, joka kiellettiin monissa maissa, myös Suomessa.

Mende Nazer
Orja (2005) kuvaa nykymaailman orjuutta. Teos herätti ilmestyttyään kuohuntaa kaikkialla.

Arto Salminen
Kalavale-kansalliseepos (2005) kuvaa mediamaailman raadollisuutta.

Juha Seppälä
Routavuosi (2004) kuvaa poliittisen moraalin rappeutumista ja tarkastelee Suomen historiaa kriittisesti.

Märta Tikkanen
Miestä ei voi raiskata (1978) on feministisen kirjallisuuden klassikko, jossa nainen ottaa oikeuden omiin käsiinsä.

Tuomas Vimma
Helsinki 12 (2004) kuvaa moraalittoman hulttion häikäilemätöntä elämää.

3. Armeijan hampaissa

Pentti Haanpää
Kenttä ja kasarmi (1929) on armeijaan ja sen koulutusmenetelmiin kriittisesti suhtautuva teos, joka herätti ilmestyttyään suurta pahennusta.

Jaroslav Hasek
Kunnon sotamies Svejk (1923) irvailee Itävalta-Unkarin armeijan kustannuksella.

Wladimir Kaminer
Marssimusiikkia (2002) kuvaa neuvostoarmeijan absurdia arkea.

Veijo Meri
Manillaköysi (1957) asettaa sotilaan uhrautuvaisuuden uuteen valoon.

Paavo Rintala
Sissiluutnantti (1963) on sotaan kriittisesti suhtautuva romaani, jota paheksuttiin, koska siinä kuvattiin lottia ikävällä tavalla.

Arto Salminen
Lahti (2004) on groteski kuvaus armeijan tarkoituksesta ja arvoista.

4. Kirjailijakohtaloita

Valitse kirjailija ja jokin kirjailijan teos.

Anna Ahmatova

(1889-1966) eli Venäjän vallankumouksen myrskyisät ajat kunnioitettuna runoilijana, mutta joutui Stalinin vainojen uhriksi.

Tadeuz Borowski
(1933-1951) selvisi natsien keskitysleiriltä, mutta päätyi itsemurhaan saatuaan 
valmiiksi teoksensa Kotimme Auschwitz.

Bertolt Brecht
(1898-1956) oli poliittisesti kantaa ottavan teatterin uranuurtaja, joka pakeni 
natseja mm. Suomeen.

Josph Brodsky
(1940-1996) pakeni Neuvostoliitosta ja jatkoi kirjailijan työtä lännessä.

Jaan Kross
(1929) virolainen, vankileirilläkin elänyt kirjailija, jonka tuotanto oli neuvostosensuurin hampaissa.

Milan Kundera
(1930-) tsekkiläinen kirjailija, joka siirty vuoden 1968 epäonnistuneen kansannousun jälkeen 
länteen ja jatkaa uraansa Ranskassa.

Federico Garcia Lorca
(1898-1936) espanjalainen runoilija ja näytelmäkirjailija, joka kohosi marttyyriksi tultuaan 
ammutuksi Espanjan sisällissodassa.

Orhan Pamuk
(1952-) kuvaa teoksissaan maallistunutta Turkkia. On joutunut elämään maanpaossa teostensa 
aiheuttaman moraalisen närkästyksen vuoksi.

Salman Rushdie
(1947-) Britanniassa asuva kirjailija, joka julkaistuaan romaanin Saatanalliset säkeet 
joutui ääri-islamilaisten tappouhkausten kohteeksi ja joutui pakenemaan "maan alle".